En mä dynamiikasta tiiä, mut tässä se ainakin soitetaan oikealla volumilla ja draivilla: http://www.youtube.com/watch?v=gsiVgxtbnTA. Täysiähän tuo Micky Dee tuon aika pitkälle soittaa, ja se toimii. Koska heviä soitetaan. Eli siinä ihan alkuperäisesittäjän liveveto. Huomannet eron? Tyylitajua. Soitetaan sitä komppia musiikin ehdoilla, niin että se toimii. Vois oikeestaan itekin riipasta tuosta viisusta jossain välissä oman version kun tuo tuplurakomppi tuossa on aikas lälly.

Kyllä, mutta eri tahtilajissa. Kyllähän tuolla ajalla jaksaa mättää isollakin voimalla, mutta 4/4 on se mitä haluan katsoa samalla dynamiikalla, jos se siis se on, jolla itse soitan. Eikö sitä nyt prkl voisi joku sanoa.

En mä tiedä siitä mitään, et mikä tuossa on tahtilaji tai ees tempo. Pointti nyt oli lähinnä se, että tuossa sä kuulet sen kompin et kuin se kulkee. Levyversiota täs kuuntelen ja ohan se snadisti nopeempi, mut ei siinä niin paljoo eroa ole. Ei tuo ny mikään nopee biisi ole. Keskity kuuntelemaan sitä et miten tuo vedetään, äläkä mieti koko ajan jotain joutavia tahtilajeja. Et sä tarvi sitä tietoa soittaaksesi tuon biisin hyvin

Jos tuohon sun vetoos vertaa, niin tiputtaa haikaniskut puoleen ja avaa sitä haikkaa niin vois jo kuulostaa sata kertaa paremmalta. Ja jättäis sen joutavan sinne päin vedetyn fillailun pois. Plus ronskisti volumia ja draivia mukaan lisää. Niin ja jättää nuo pilipalitriplailut basareilla pois ja soittaa vaan suoria kaheksasosia. Aivot narikkaan ja antaa palaa (biisin ehdoilla siis, jos vaan vetelee mitä sattuu niin paskaltahan se kuulostaa)! Kyllä ne kalvot kestää sitä pieksämistäkin, ellet sä tolla kapulaotteellas soita niihin kalvoihin pelkästään kapulan kärjellä

Jos jotain rankasti nopeempaa Motörhead-vetoa ettii niin Overkill sitä ekana mieleen tulee. Tässä uudempi liveveto, vedettynä alkuperäistä levytempoa reippaasti nopeammin: http://www.youtube.com/watch?v=GlecTBevmzc. Ja kuten näet, voimalla mennään tuossakin. Siinä sitä ammattilaisvetoa. Kuten oli edeltäväkin videolinkki.

Moro,

ensinnä tuo soittoasento on hirveän vaikean oloinen. Näyttää että sulla on hartiat lukossa. Ehkä johtunee tuosta asettelusta? Tuosta asennosta on aika hankala lähteä fillailemaan, toisaalta se hieman kuuluukin tuossa soitossa. Fillit eivät ole luonnollisia, vaan "irtonaisia teoksia" siellä jossain joukossa vain. Tuntuu että tuossa on vain tuo yksi peruskomppi millä soittelet noi kaikki biisit ja vetelet randomfillejä sinne joukkoon? Onko sulla muuta videomatskua olemassa? Näitä biisejä tuskin erotti toisistaan jos ei olisi kuullut ihan pientä tausta musaa tuolta tulevan... silti siellä oli kuitenkin Anna Eriksonia ja Motörheadia, eli pitäisi käytännössä kyllä erottaa?

Anna Eriksonin biisi: Saahan siellä tosiaan soitella mitä haluaa tällaisissa, mutta rumpalin pitää kyllä pystyä soittamaan biisin tyylin mukaisesti. Mutta toisaalta tämähän on cover, joten en nillitä siitä.
Ykkösiskut tuntuu joskus katovan hiljemmalle volalle tuolla.

2unlimited: Kuuntelin puoleen väliin saakka. Edelleen sama ongelma, että ne ykköset tulee jossain kohtaan huomattavasti hiljempaa kuin toisessa kohtaa. Tällaista disco/tecnojumputusta saa vetää huoletta isoilla ykkösillä ja tasaiseen tahtiin? jos ghosteja soittaa, niin ne pitää kuulostaa ghostilta mun mielestä, muuten ne on aika turhia.

Motörhead: Ehkä tämän kolmikon heikoin esitys jos näitä kokonaisuutena miettiin. Time ei pysy kasassa 11 sekuntia kun alkaa kiihdyttäminen ja sen jälkeen tulee ongelmia. Nuo tietty voinee johtua siitä, että mitä kuuntelet ja kuulet luureista. No kuitenkaan se biisi ei pysy kasassa.

Mutta mitähän tästä nyt oikeasti rakentavassa hengessä sanoisi. Jonkinlainen pohja sulla soittamiselle on. Pitäisikö lähteä katsomaan kuitenkin tuota setin asettelua ihan peruspohjalta, luulen että Manginikin on soitellut hetken aikaa ihan perussetillä ennenkuin on alkanut luomaan sitä omaan soittotyyliin käypäistä kattausta. Näissä rumpuhommissa enään aika harva on hyvällä tavalla erillainen ja erottuva. Perusasiat haltuun.
Kuitenkaan ei tämä niin vakavaa saa olla, jos itse nautit tuosta tavasta jolla teet tuota, niin anna palaa, ei se minulta ole pois. Mutta tee testejä ja kokeile eri juttuja, tuo on jo hyvä että soitat erillaista kamaa. Koita sitä kautta löytää sitä nyanssia soittoon. Koita soittaa sitä biisiä sen luonteen mukaisesti, älä sillä tavalla että ne biisit kuulostavat samalta vaikka sitä ne eivät ole.

Edit: Nyt luin noita muita kommentteja sinun vastauksia niihin kommentteihin. Voin kyllä sinänsä yhtyä Duron kommenttiin tuohon, että miksi yksinkertaiseen asiaan pitää suhtautua niin vaikeasti:D rumpujen soitossa riittää kun osaa laskea neljään, kaikki sujuu sen jälkeen helposti.
Tietyllä tavalla ihailen tuota sinun suhtautumista ja omistautumista tuolla tavalla tuohon soittoon, mutta toisaalta kun sanot ajan olevan rajallinen, niin minusta hukkaat sitä kallista olemassa olevaa aikaa tuohon homman vaikeaksi vetämiseen. Meitä ihmisiä on erillaisia, minä vain tykkään soittaa, toiset saavat kiksiä enemmän siitä soiton analysoinnista ja teknisyyden löytämisestä.
Edelleen painotan sitä perusasioihin palaamista, ne kun on hanskassa, niin silloin hieman vaikeampi asia muuttuu yht`äkkiä helpommaksi. Et kuitenkaan osannut juosta ennenkuin kävelit?
kuvaa video missä soitat 3 minuuttia ihan peruskomppia. Keskity siihen että vedät sen tasaisesti. Kuuntele sitä kriittisin korvin, ajattele että joku toinen soittaa siinä. Mieti mikä siinä menee pieleen. Groove ei synny teknisyydestä.
Kuuntele esim Anssi Nykäsen peruskomppi, toimii. Tiedän että Anssi on sen eteen tehnyt töitä kymmeniä tuhansia tunteja, mutta se vain toimii. Anssin metodi oli metronomi 40bpm ja siihen sitä komppia tunteja illassa. Ei tarvinut joka raajan soittaa bossanovaa eri tahdissa ja eri huoneissa yhtä aikaa.

Lusticonin ja Duron kommenteille komppia. Myös minun mielestäni sun kannattais tehdä muutaman minuutin videonpätkä, jossa soitat ihan yksinkertaista peruskomppia, videota ei välttämättä tarvitse julkaista vaan teet sen itsellesi.
Soita komppi niin että jokainen isku merkitsee, jätä nyanssit ja ghostit ja kaikki "hienostelu" huut hiiteen ja paukuta menemään. Sillä tavoitat sitä kompin tukevuutta ja kasassa pysymistä. Kun alkaa tuntua siltä, että nyt homma on tuolta osin nipussa, vedä seuraavaksi ottoja missä lisäät dynamiikkaa, seuraavaan mahdollisesti ghosteja jne... Näin saat ehkä eroteltua ne asiat jotka ovat oikeasti hommassa tärkeitä niistä, jotka ovat soittoa ja komppeja tukevia ja koristelevia elementtejä.
Katsos, taloon voi rakentaa seinät ja katon vaikka ei ikkunoita ja verhoja olisikaan, mutta ilman perustuksia et voi seiniä ja kattoa saada

Toiseksi - se olen minä joka soittaa omalla asennollani, jolla olen soittanut jo vuosia, ja siihen tottunut, ja sinulla taas on todennäköisesti myös omasi, johon olet tottunut.

Lähinnä se "vaikean oloisuus" johtuu vain siitä, että sukumme on sukupolvien ajan tottunut nöyristelemään. Mutta jos tuossa pystyn (pystyin aiemmin) soittamaan kuudesta kahdeksaan tuntia helposti pienin tauoin, niin ei se nyt mielestäni ihan surkea soittoasento ole. Maratonin jälkeen meni kyllä helposti muutama päivä levätessä, mutta treeniaikana joskus se neljästä kahdeksaan tuntiin ei tuntunut vaikeanoloisuudesta huolimatta kehossa.

Tiedostan kyllä sen, että soitan niska kyssyssä, ja tiedostuksen hetkellä pyrin muuttamaan soittoasentoa paremmaksi.





Ja sitten kuitenkin "vetelen randomfillejä" koko ajan sinne joukkoon, kun se on niin hankalaa? Ja aiemmin vielä paljon enemmän, mutta olen siitä tavasta hieman jo päässyt eroon.




Totta, se on se moduloitu vokaaliketju jota ajattelen fililn luodessani. Irrallinen teos; joko sopii kappaleeseen tai ei.



Bomber kulkee kokeellisesti 4/4-tahtilajissa, tuplilla kompaten, Anna Eriksson myös, mutta mielestäni kappaleiden välillä on jossain määrin eroja, mutta saattaa olla, että olet oikeassa.



Mikä tuossa on mielestäni se pahin ongelma?




Siksihän jo lähtökohtaisesti koko ajan olen tässä ketjussa mielestäni melko selkeästi korostanut, että soitto ei ole virhevapaata, koska liikun omissa äärirajoissani huonolla treenilla asian suhteen, vaan sen kappaleen ainoa erikoisuus on vain poikkeava tahtilaji ja bassokomppaus (jossa paljon virheitä) päälle. Tempo on käsittääkseni tuplattu. Ja kannattaa erityisesti kiinnittää huomio juuri sellaisiin videoihin ja niiden virheisiin, joissa niitä on kerrottu erityisesti olevan.



Koko ajan Mangini. Oikeasti. Eikö saa tehdä settiä ja soittaa vaan? Ilman, että Mangini tulee?
Minä olen keski-ikäinen, ajantaju jotenkin hallussa, ja aika vähenee ja on korilla, ja minulle tämä riittää ihan hyvin, koska se on kivaa siinä määrin kuin sitä jaksaa tehdä nykyään.



Kyllä, ja sangen harva niistä edes mitään tajuaa.



Tuota laskemista en ole koskaan opetellut, joten siitä en osaa sanoa mitään. Toki sitä joskus käytän, mutta harvemmin. Ehkä jossain polyrytmeissä, kun laskee toisen käden sormien vaihtoja.





Hyvä treeni on myös se, että laittaa metronomin lukemaan 25 ja jatkaa 64-osiin. Tulee kiire.



Hyvä harrastus jos on aikaa.



Bossanovaa on kiva soittaa, joten en näe mitään pahaa siihen pyrkimisessäkään.

Arkkitehtuurin perusteet, joita ei liene kiistäminen.

Olen kuitenkin hieman hämmennyksen ympäröimä, koska jo pelkästään näkemykselliset erot ajasta jakautuvat kirjoittajien kesken. Mutta sama se mikä on totuus asiassa, minä en ota tätä touhua enää lainkaan vakavasti, vaan se on nykyään enää vain satunnainen huvi.

Joku minua parempi soittaja voisi yleisön (lähinnä minä ainakin) pyynnöstä vetää tuon Bomberin tuossa tahtilajissa, niin näkisin sen dynamiikkaeron mikä minulla ja jollain semi-prolla tai prolla on tuon kappaleen suhteen. Kun siitä joku ilmeinen puheenaihe on tullut kuitenkin, ja aina on kiinnostanut, että miten sen saa menemään.

Siinon vaan se, että ketään ei luultavastikaan hirveesti kiinnosta vetää tuota biisiä erityisen eri tavalla kuin miten se oikeesti menee. Ihan vaan siitä syystä koska tuohon biisiin ei mitenkään SOVI mikään todella eroavasti muulla tavalla tai nopeammin soitettu komppi. Ymmärrätkö? Jos haluaa vetää nopeita juttuja niin sitten soittaa nopeempaa biisiä. Eikä noita nopeusjuttuja muutenkaan harjotella normaalisti minkään biisien päälle, vaan metronomin kilkatuksen säestämänä.


Ei tässä mun nähdäkseni ole pääpointti niinkään siinä että sul on niska kyyryssä. Eniten tuossa pistää silmään se, että soitto on ihan juuttaan jäykän ja epärennon näköistä. Ja suoraan sanoen siltä se myös kuulostaa. Eli kyllä siinä jotain vikaa on ja asian voisi toteuttaa paremminkin. Hyvä tietysti jos tiedostat jäykkyytesi ja oikeasti aiot asialle jotain tehdä.

Vaikka olisikin tottunut johonkin soittoasentoon, niin ei se tarkoita sitä että se olisi automaattisesti hyvä asia. Tosiprot on tehneet kirjoja ja dvd:itä, joissa ne perustellen katselee soittoergonomiaa parempaan suuntaan muidenkin iloksi. Niitä kannattais ihan oikeesti katella.


Randomfillejä tosiaankin. Fillit on epätarkkoja, eivätkä oikeen sovi mihinkään. Tietysti hyvä että oot pyrkiny niitä vähentämään, mut silloinkin kun niitä vedät niin voisit pikkasen kiinnittää huomiota siihen et mitä oikeen teet. Muunkin kun jonkin hemmetin käsijärjestyksen puolesta.



Paino sanalla ei. Fillien ei tulis olla mitenkään erityisesti erossa musiikista, ei ainakaan kovin usein. Useimmiten fillien kuitenkin kuuluis kulkea siinä biisin virrassa. Jos sä haluat erikseen vatkata jotain perunakellarifillejä, niin soita niitä sitten ennemmin metronomin kanssa. Toimivan metronomin saa parilla kympillä. Suosittelen...


Paino tässä sanoilla jossain määrin. Itekin tuon Erikssonin pätkän katsoin, eikä niissä kompeissa ole juuri mitään eroa. Esimerkki: ei tangoa voi soittaa punkkikompilla. Ellei se tangobiisi ole soitettu punkisti. Hiffaatkos?


Ihan näin amatöörin näkökulmasta katottuna suurin ongelma on se, että se komppi ei siinä biisissä yksinkertasesti toimi mitenkään päin. Katso edellinen vastaus. Tyylitaju puuttuu. Jos soitat biisejä, soita biisin ehdoilla. Kokeiluja voi harrastaa sitten metronomin tai paremmin siihen sopivan biisin kanssa.



Luonnollisestihan sitä kiinnitetään sellaseen huomiota, missä kaikista eniten kaivattais parannusta? Sehän nyt on selvää.


Ymmärrät tahallas väärin. Tarkoitus EI ole verrata sua tässä tapauksessa Manginiin. Manginia käytettiin vain esimerkkinä siitä, että myös hän kaikessa raajaindependenssissään on perustanut kaiken niihin perusasioihin, jotka sulla on aika rankasti vielä hukassa. Kuuden soittovuoden jälkeen pitäis kyllä sellaset olla ees jotenkuten hanskassa. Ainakin tuolla reenimäärällä, sä oikeesti soitat paljon enemmän kuin mitä itekään ekojen kuuden soittovuoteni aikana soitin.


Tässä hyvä esimerkki siitä, kuinka sä laskemisessakin onnistut keskittymään niin tarpeettomiin asioihin ettei mitään järkeä. Se laskeminen todellakin kannattaa opetella, se on kuitenkin osa sitä rumpujensoiton tärkeintä asiaa eli perustaa.


Minkä helvatin takia se pitää tehdä noin? Miks pitää olla kiire? Varsinkin kun perusasiat on päin prinkkalaa! Opettelee ensin soittamaan hitaasti tai ees keskitempossa ja alkaa sitten kattelemaan sitä omaa kestävyyttään. Ja etkö sä yhtään lukenu et mitä tuossa sulle sanottiin? Groove ei todellakaan siitä teknisyydestä synny.


Onko sulla jonnekin kiire? Itekin sanoin, että oot kohta keski-ikänen ja blahdiblahdiblah. Sulla ei o mitään muuta kuin aikaa. Ite oon 27 ja rumpujensoiton kohdalla koen edelleenkin ettei siinä ole mikään kiire. Kehitys tulee hiljakseen joka tapauksessa, mutta turha alkaa vetään hommia vaikeamman kautta kun ei se palvele mitään.


Eihän siinä mitään pahaa oliskaan, jos se toimis biisissä. Mutta kun ei se bossa novan soittaminen sovi kaikkiin biiseihin. Jos haluu soittaa bossa novaa, soittaa sitä sitten bossa nova-kappaleen päälle. Se tässä itelläkin on koko ajan ollut pääpointti, voisit nyt yrittää vihdoinkin tajuta sen. Mä kyllä tajuan sun pointtis varsin hyvin, mut en vieläkään näe siinä yhtään mitään järkee muusikkona kehittymisen kannalta. Tietysti jos on tarkotus vaan harrastaa jotain meditointia, niin mitäpä mä siitä tiedän. Mut täällä on kaikki muutkin ensisijaisesti soittajia, joogamestareita korkeintaan toissijasesti. Siksi tässä on vähän hankala samaistua sun näkemyksiis asioista.

Siinäpä se.

Soita vaan, mutta älä kysele missä ja mikä mättää. Sanoin vain mielipiteeni sinun asennosta minun silmään.



Onhan sitä maratoneja juostu esim kumisaappaissa ja työjalkineilla. Se ei kuitenkaan tarkoita että se olisi paras mahdollinen tapa.
En tiedä sukusi nöyristelystä.



Kuitenkin ennätit jo jupisemaan vastaan?



tässä en tarkoittanut randomfillillä mitenkään positiivisessa mielessä, vaan lähinnä että nuo fillit eivät ole luonnollisia eikä biisin luonteeseen kovinkaan hyvin sopivia mielestäni. Fillit lähtevät vaikean näköisesti, kuulostavat yhtä vaikealta miltä näyttävät. Makuasioita.




Fillejä harvoin kappaleisiin luodaan vaan ne lähinnä muodostuvat. Joskus niitä voidaan säveltää, mutta kyllä se edelleen on oltava sen biisin mukainen. Tästähän voidaan taas olla yhtä montaa mieltä kun on soittajaakin. Minusta fillin pitää olla sellainen että se ei kuulosta erilliseltä filliltä vaan osalta biisiä. Hyvä filli ei edes välttämättä kuulu sieltä biisistä vaan on olennainen osa sitä kappaletta ja sen rakennetta. Sellainen filli on hyvä filli.
Sanonta "tolkku se on talkkunan syönnissä" pitää aika hyvin kutinsa.
Filli = Fill In = täyttää



Rönsyäminen, sekavuus ja hutilointi. Ja silti tämä taisi olla paras näistä.




tässä voi miettiä asiaa virhe ja VIRHE, pienet soittovirheet toki sallitaan, kukaan ei ole täydellinen paitsi Chuck Norris ja sekin vain silloin kun haluaa. Time-virheet ym kiihdyttelyt, tahdista ulossoittamiset toistuvasti ovat virheitä joihin soittajan tulee itse kiinnittää huomiota ja pyrkiä sitä osastoa kehittää. Riippuen soittajan omasta motivaatiosta ja kunnianhimosta. Sitä ei sinulta puutu, mutta suuntaa se oikeisiin asioihin.



Olet oikeassa, mangini nyt tuli mieleen lähinnä setin kokeellisuuden vuoksi. Olisihan tuossa ollut muitakin nimiä tuohon heittää.
Nimenomaan, soiton tulee olla kivaa. Jos tuo on sinun tapasi, älä turhaan kysele kommentteja. Niitä annettaan sen videon ja äänen perusteella, ei sinun hyvien tai huonojen fiilisten perusteella.



Meillä tuli ihan ekaluokalla tuo laskeminen, muistaakseni mentiin ihan kymmeneen saakka. Leikki sikseen, kannattaa opetella käyttämään. Monesti se tulee ihan luonnostaan, niinkuin varmaan sinullakin. Se laskeminen on helkkarin hyvä "sisäisen metrononin" löytämiseksi ja erinomainen apuvälinen noissa polyrytmisissä hommissa. Kuten olet huomannutkin. Tarviiko tästäkin vääntää rautalangasta se esimerkki miten sinun tulee sitä hyödyntää?



Ei hyvä tässä sinun tapauksessasi tai tähän minun tarkoittamaani asiaan. Muuten olet kyllä oikeassa, kiire siinä tulee.



Ei vaan kävelyn opettelemista ennen juoksemista. Mihin sulla on kiire?



Totta, se on kivaa. Minä en osaa. Minä opettelen vielä perusasioita.

En tunne sinua henk.koht. mutta tunnen ajatusmaailmalta ja kunnianhimoltaan vastaavia ihmisiä. Ja tiedän että näihin sinun viesteihin ja tällaisiin on aivan turha vastata koska et mistään kommenteista suostu ottamaan mitään oppia. En väitä että nämä minun kommenttini auttavat sinua rumpalina yhtään eteenpäin, varsinkin kun et ota vastaan niistä sitä informaatiota ja vinkkiä. Keskityt sivuseikkoihin kuten nillittämään tuosta Mangini asiasta tai kehumaan bossa novaa. Tai argumentoit vastaan ja kuinka sinun tapasi on ainoa oikea sinulle sopiva treenimenetelmä. Silti kyselet että onko kehitystä tapahtunut? Valitettavasti en niitä sinun aiempia videoita nähnyt koskaan, voisit laittaa linkkiä vielä niihin niin voin verrata näihin uudempiin. Onko siellä mitään tapahtunut.

Jatkan sinulle vielä sen verran, että tuo neuvosi kuuluu niihin neljään merkittävimpään neuvoon, joita olen koskaan "urallani" saanut. Ensimmäisen sain kolme vuotta sitten, kun laitoin tämän videon eräälle toiselle forumille.

http://www.youtube.com/watch?v=-cPlH1Ol ... _embedded#!

Video on kuvattu vanhalla talolla, äänet tulevat suoraan kamerasta, räkkinä on vanha prototyyppi, joka on jo korvattu uudella räkillä, joka ei enää prototyyppi ole, vaan se virallinen. Pääasiassa alumiinia. Kulmakappaleet ovat vanhasta, vähän keinästelty, hiekkapuhallettu ja maalattu. Ajattelin, että teräs on parempi vaihtoehto kriittisiin kohtiin, enkä jaksanut koneistaa niitä rosterista, mikä oli se alkuperäinen suunnitelma.

Aika hyvin tuo räkki on pitänyt systeemit nipussa, kertaakaan ei ole tarvinnut säätää sen jälkeen, kun rummut säätöihin jossain määrin sain. Kestää iskut hyvin, ja pienistä toleransseista huolimatta kosketuksia ei käytännössä ole. Rumpujen osien väli on minimissään ehkä viitisen milliä.

Hihat - kuten täällä mainittiin - on minustakin ehkä hivenen liian alhaalla, ehkä viitisen millä, mutta koska nostaminen aikaansaa sen, että virveli ottaa kiinni tomeihin, joudun muuttamaan koko settiä vastaamaan muutosta. Siksi se ehkä on jäänyt. Jos setti ei ole ottavan näköinen, sitä ei ole kiva soittaa, ja kun sen saa sellaiseksi, sitä ei helposti enää lähde muuttamaan. Lähinnä se muutos tulee vasta silloin, kun ne uudet systeemit ovat kellarissa. It's all about money. Räkkiä ehkä joutuu modaamaan, mutta se on sen ajan murhe sitten.

Ja kun se hihatin korkeusongelma ei kehossa tunnu näkyvänä fyysisenä haittana pitkässäkään soitossa, niin olen ajatellut, että olkoon säätämättä.

Ne neuvo (jonka sain) oli, että "Take it slow. Take it REAAAAAALLY slow, and you'll feel comfortable at higher speeds". Se oli eräs merkittävin neuvo, jonka olen koskaan saanut.

Samalta henkilöltä sain myös toisen merkittävän neuvon myöhemmin, mutta se oli kuvallinen ja sanoinkuvaamaton, mutta toistettavissa kuvallisesti. Tajusin tuon neuvon energeettisen merkityksen heti, kun istuin setin ääreen neuvon saannin jälkeen. Silloin oivallus vaati hieman soittamista, päinvastoin kuin sinulta saamani, jonka tajusin mielikuva-asteella heti kirjoittaessani, ja uskotko - se kuului jo samana iltana.

Eräs ongelma on ollut ehkä myös se, että minulla on ollut koko ajan korvatulpat siellä kuulokkeiden alla. Kun ne jätti pois sen oivalluksen jälkeen (josta sinulle kiitos), tajusi aika paljon, ja sitten niitä saattoi taas käyttääkin.

Kiitos kiitos (:

Ja mun on nyt vastaan kehastava, että tossa videossa ylhäällä oli jopa JOTAIN. Vaikkakin vähän olisit voinut itseäsi hillitä noitten fillien kanssa.. Jonka olitkin jo itse maininnut aikaisemmin. Mutta tossa oli jo jtn ihan mukiinmenevää paukutusta.
Ja vielä haluan painottaa, että rumpujen paiskomisella aikaisemmin tarkoitin nimenomaan tunteella soittamista, jos kyseessä on esim. bomberin tyylinen kappale.

Duro kirjoitti:


Kukaan tuskin on rajoittanut nopeusharjoittelun metronomiin. Ja jos onkin, niin miksi? Biisit sopivat erinomaisesti myös nopeuden harjoitteluun, ainakin minun mielestäni. Lisäksi joka biisiin voi sovittaa sellaisia harjoituksia, jotka erityisesti juuri SE kappale synnyttää omalla olemuksellaan. Pääasia on se, että se tosiaan tuntuu harjoituksena kehossa ja/tai mielessä, eikä vain pelkkänä soittona.

Jokaisella teillä on se setti siinä - ainakin suurimmalla osalla. Kysymys Bomberissa ei ole siitä, sopiiko se kokonaisuus tuplabassokomppeineen siihen vai ei, vaan lähinnä vain siitä, miltä se kuulostaa, kun sen soittaa joku minua kokeneempi soittaja. Siis kunnon dynamiikalla, jota nyt kovasti kritisoitiin. Tuplabassokompin saa jättää pois, jos ei niitä halua soittaa.

Duro kirjoitti:


Ilmeisesti tämäkin kommentti rakentuu lähinnä tuon Bomberin varaan, vai onko muissakin videoissa nähtävissä samanlaista erityistä jäykkyyttä? Tiedostan hartioiden asennon virheet satunnaisesti, ja silloin pyrin tietoisesti asentoa muuttamaan, mutta pian huomaan taas, että se on palannut takaisin lähtökohtaansa.

Duro kirjoitti:


Siinä se haaste juuri onkin. Saada aikaan sellainen pätkä, jossa satunnaiset ja täysin impulsiivisesti rakentuvat fillit muodostavat enemmän harmoniaa kuin kaaosta. Monet fillit taas ovat vähän sellaisia makuasioita, joista ei oikein voi kiistellä, vaikka niitä yleensä liikaa soitankin.

Mutta jokainen filli, jonka soitan syntyy juuri sillä hetkellä kun se tulee. En jaksa suunnitella yhdenkään kappaleen soittamista jollain tietyllä tavalla, koska se vie asiasta suurelta osin sen mielenkiinnon, miksi soitan. Kappale on vain tie ajassa ja avaruudessa, jota pitkin voi matkustaa monella tavalla, ja äänitetty versio on siitä vain yksi näkemys. Tämä minun tyylini edustaa ehkä enemmän jotain sellaista rallisprint-tyyliä, jossa mennään usein melko ja usein myös täysin tutkimattomalle tielle ajamaan, ja yritetään pitää homma jollain tavalla nipussa.

Duro kirjoitti:


Totta. Fillin tulisi sopia kappaleeseen, ja sitähän tässä yritetäänkinn. Voihan sitä suunnitella ja vääntää sopivat fillit kappaleeseen kuin kappaleeseen, mutta se edellyttää kappaleeseen tutustumista, vie aikaa, eikä muutenkaan päkkää, koska ei vain ole niin mielenkiintoista kuin yrittää tehdä juttu vain ihan impulsiivisesti.

Duro kirjoitti:


Tottakai voi soittaa. Senkun soittaa vaan. Eri asia miltä se kuulostaa ja kuka sitä haluaa kuunnella. Joten en hiffaa.

Duro kirjoitti:


Miten sinä haluat, että se kompataan?

Duro kirjoitti:


Samaa mieltä. Muutaman kerran kävi niin, että en kuullut kappaletta kuulokkeista, mutta se on huono tekosyy. Mutta en ole väittänytkään, että se pysyy nipussa,, koska sen nipussa pysyminen ei ole olennainen poitti mielestäni. Loppua kohti homma karkaa todella käsistä, kun kappale meni jo sen verran lepikkoon, että kikkailumieli valtasi mielen.

Duro kirjoitti:


Siksipä joku voisi näyttää saman kappaleen paremmilla dynamiikoilla, jotta näen miten se sujuu minua paremmalta soittajalta. Samalla tiedän kannattaako treenata.


Duro kirjoitti:


Sitten kannattaa jättää mainitsematta, koska hän on hän ja minä minä. Nykyään en myöskään paljon enää soita, koska asia on vain jäänyt muiden asioiden jalkoihin, vaikkakin innostuin siitä taas melko paljon enemmän täältä saamani neuvon jälkeen. Mutta mitä nämä perusasiat ovat, jotka mainitsit? Koska olen vain itseoppinut, niin on varmasti monia sellaisia asioita, jotka ovat minulla täysin hakusessa. Minä vain soitan noita kappaleita aina silloin tällöin.

Duro kirjoitti:


Miksi sitä metronomitreeniä ei voi tehdä kuten haluaa, silloin kun sitä tekee? Entä miksi siinä metronomissa on yleensä arvot alle kolmenkymmenen? Mitä niillä tekee, jos ei treenaa 64-osia. Se on muuten ihan tarpeeton luku.





Ei minulle ole kiire minnekään, mutta minulla on vain rajallisesti vähenevää aikaa, jonka joudun jakamaan monien eri intressien kesken. Nykyinen soitteluni eri kappaleiden päälle impulsiivisesti ilahduttaa minua ("Play them for yourself!" - Dave Lombardo) riittävästi, joten en koe sitä sellaiseksi asiaksi, että se vaatisi paljonkaan enemmän panostusta. Arvostan täältä saamiani neuvoja, ja varmasti otan ne huomioon harjoittelussani, joten käyntini ei sinällään ollut varmaan turha. Varsinkin tuo selän asennon korjaus sai täältä lisäpuhtia.

Jos vaikeimman kautta soittamisesta puhutaan, niin minusta nämä "TrrrPrrr AaaOooUuu Atan Katsupadutsakaa"- tai "DuDaDuDaDuDa"-rakenteet ovat perin monimutkaisia ja vaikeimman kautta vedettyjä verrattuna palkästään moduloituihin vokaaleihin.




Seth Davis kertoo omalla harjoitus-DVD:llään ns. rumpuhypnoosista. Luulen, että se on sama asia jota iltaisin harjoitan - imaginääristä soittamista mielikuvitussetillä niin, että ajatukset antavat fyysisen heijasteen ilman raajankaan liikuttamista.

Lisäksi hänellä on oma guru, joka neuvoo häntä henkisissä asioissa. Joten mentaaliset asiat ovat tärkeitä, ja Dave Weckl toteaa, että soittamisesta 75 prosenttia on aivojumppaa, loput fyysistä hommaa. Ja juuri tuo aivolohkojen välinen mentaalijumppa ja sen harjoitukset ovat erityisen kiinnostukseni kohteena. Syitä tähän on monia.

lusticon kirjoitti:


Koska kyseessä on edelleenkin minun soittoasentoni, jonka ongelmat satunnaisesti soiton aikana tiedostan ja pyrin niitä korjaamaan, mutta jotka selkeästi havaittavalla olemassaolollaankaan eivät estä pitkiäkään soittosessioita, joten ne eivät ole vikoina näkyvyydestään huolimatta minulle henk.koht. ongelma. Huom - minulle. Lisäksi olen muutenkin vain kova jupisemaan vastaan.

lusticon kirjoitti:


Tämä oli hienosti sanottu. Tämä näkemys mielessä kun seuraavan kerran soitan jotain.

lusticon kirjoitti:


Valitettavasti.

lusticon kirjoitti:


Tästä kuuluvaisuusongelmasta oli tuolla aiemmin, ja silti se on huono tekosyy, jos ei kuule mitään. Kunnianhimo taas on tarkoitettu kuolevaisiille, minä lähinnä vain soitan rumpuja siten kuten olen opetellut. Oli se sitten mitä tahansa, niin se tekee sen mitä musiikin on tarkoitus tehdä - ilahduttaa ainakin soittajaa.

lusticon kirjoitti:


Niinhän se kuuluukin antaa. Eikö jokaisella kuitenkin ole oma tapansa tehdä asioita, melko samojakin, joten saavatko muutkaan sitten kysellä mitään, vai missä se raja menee soittotapojen suhteen?

lusticon kirjoitti:


Minä käytän sitä ainakin nyt niin, että laitan toisen käden laskemalla heiluttamaan sormia vaikka viiteen ja toisen käden sitten vaikka johonkin muuhun. Sitten yritän saada siitä aikaan toimivan polyrytmin. Välillä laitan toisen käden johonkin vakiotempoon ja sitten laskemalla kiihdytän tai hidastan toista kättä. Joten kyllä minä sitä jossakin käytän, mutta kappaletta soittaessani en paljonkaan tietoisesti laske mitään. Lähinnä vain ajattelen vokaaleita, jos siis luon vaikkapa impulsiivisen fillin, joka sopii tai ei sovi kappaleeseen.





Sama vastaus kuin ylempänä - ei kiire, rajallisesti aikaa, soittoharrastus vain sivuhomma.





Niin minäkin, enkä ole mielestäni mitään muuta täällä väittänytkään.



Varmasti luulet tuntevasi, mutta tiedätkö kuitenkin vain luulevasi, että tunnet? Skitsofreenikkona en ymmärrä edes itseäni, joten oletan röyhkeästi melko suoraan, että sinun kykysi ymmärtää (kaikista tuntemistasi ihmisistä huolimatta) saattaa olla silti sangen rajallinen.

Otihhan minä vastaan täältä saamani erittäin merkittävän neuvon, ja myös selän asento-ongelma varmasti tulee paremmin käsittelyyn, kun sitä täällä on käsitelty. Enkä ole edes paljonkaan kertonut treenimenetelmiäni, eikä kukaan muukaan ole kertonut omiaan, joten mitä informaatiota minun pitäisi erityisesti ottaa vastaan, jos en mitään erityistä "perusasiatreeniä" ole metronomia lukuunottamatta saanut?